|
Puhheenjohtajan tuutista 1/2006:
TÄYTTÄ MERIHEINÄÄ!
Tuohon
kauppatorin ja Limingantullin väliin jää suhteellisen yhtenäinen
alue, joka kuuluu meidän uuden Meritulli-Heinäpään
asukasyhdistyksen, MERIHEINÄN toiminta-alueeseen. Aikanaan kun perustamisen
jälkeen tutkailin tarkemmin Asukastuvan kaupunginosakarttaa, en siitä
löytänyt kumpaakaan nimemme kaupunginosaa: en Meritullia - Heinäpäästä
puhumattakaan! Käytännösä toimintamme kattaa kartan
mukaan Vanhatullin, Leverin ja Hollihaan. Toimitaan siis siellä.
Mitäpä asukasyhdistyksellä tehdään ja miksi
siinä kannattaa toimia? Monet kyllä ymmärtävät
erilaisten maaseudun kyläyhdistysten merkitysten. Ne ovat hyvien
toistensa tuntevien, sukupolvia samoilla asuneiden ihmisten muodostaman
tiiviin asuinyhteisön ilmentymä. Pidetään yhteistä
kylätaloa, järjestetään talkoita, näytelmäpiirejä,
kyläjuhlia ja puolustetaan viimeiseen saakka sitä kaikille niin
tärkeää ja muistoissa rakasta kyläkoulua. No mitäs
sitten me kaupungissa? Itse asiassa ihan samaa. Meidänkin tehtävänä
on puolustaa asukkaiden etuja, rakentaa yhteisöllisyyttä ja
huolehtia ihmisten tarpeista. Tähän me tähtäämme
ja kutsumme teitäkin mukaan.
Yhteisö? Kaupungissako?
Kaupungeissa, varsinkin niiden keskusta-alueilla, ihmisten yhteisöllisyys
on usein paljon vähäisempää kuin noissa maaseudun
kylissä tai jopa omakotivaltaisissa kaupunginosissa. Sanotaan, että
me kaupunkilaiset emme edes tervehdi lähinaapuria. Väite pitänee
tosiaan valitettavan monen kohdalla paikkansa - valitettavasti. Meillä
kaikilla on tarve juurtua, tuntea paikka missä asumme, meillä
on tarve luontaiseen yhteisöllisyyteen.
Me urbaanit ihmiset usein taas sanomme, että haluamme elää
oman yksityisyyden suojassamme. Emme halua kontrollia emmekä vapauttamme
rajoitettavan. Meillä on oikeus vetäytyä tuohon tylyyn
urbaaniin naamioon ja kohdata vain niitä ihmisiä, joita haluamme.
He voivat olla tuttavia työpaikoilla, eri harrastuspiireissä
tai sekalaisia tuttuja kantapaikoissa. Yhä useammin modernin ihmisen
väljä yhteisöllisyys toteutuu Internetissä, jossa
tapaillaan kaltaisia maailmanlaajuisella, globaalilla tasolla.
Tämäkin on varmaan totta ja sen totuuden kanssa elämme.
Meriheinän pitää hakea juuri sellaiset toimintamuodot,
jotka sopivat asukasrakenteeseen ja sen kaupunkimaiseen kulttuuriin. Meidän
on rakennettava vapaaehtoisuuteen perustuvaa, suvaitsevaa yhteisöllisyyttä.
Heinäpää on vieläkin alue, jossa asukkailla on yhteisiä
muistoja ja yhteisyyden tunnetta. Meritulli ja Lyötty ovat taas hyvin
uusia alueita, joihin ihmiset eivät ole ehtineet juurtua.
Asukasyhdistys haluaa koota nämä kaikki sateenvarjonsa alle.
Ja jokainen toimija vaikuttaa tietenkin siihen, minkälaista yhdistystä
rakennamme.
Keitä olemme? Kenen etuja ajamme?
Kun tutkailin toimintasuunnitelman pohjaksi kaupungin tilastoja, paljastui
sieltä muutama yllätyksellinenkin tosiasia alueemme asukkaista.
Sinänsä se, että alueen asukkaat ovat keskimäärin
iäkkäämpiä kuin koko Oulussa, ei ollut yllätys.
Lapsia ja työikäisiä vähemmän, eläkeläisiä
enemmän. Mutta yllätyspiikki oli nuorten 19-24 -vuotiaiden erittäin
suuri määrä (20,9 % asukkaista, kun se koko kaupungin kohdalla
on 12,4 %). Tässäkin on yksi haaste meille. Keitä nämä
nuoret tarkemmin ovat? Opiskelijoita varmaan suuri osa. Mutta mitkä
ovat heidän tarpeensa ja toiveensa asuinalueen kehittämisessä.
Se olisi tärkeä tieto. Joten nuoriso! Jos luette tätä,
niin kertokaa se meille, vaikkapa täällä Internetissä.
Toinen pistävä, älähdyksen aiheuttanut piikki tuli
asuntokuntien tarkastelusta. Yhden hengen asuntokuntia on meillä
peräti 62 %, kun se koko kaupungin alueella on 42 %. Jos otamme esimerkiksi
20 asunnon kerrostalon, niin 12 asunnossa asuu joku ihan yksin. Usein
varmaan tuo edellä mainitsemani nuori, vielä useammin yksinäinen
vanhus, joka kaipaa tukeamme. Kaipaa sitä sekä henkisesti, että
fyysisesti. Tässä meillä on suuri tarve kehittää
yhteisöllisyyttä ja välittämistä.
Toiminta alkuun, asukastupa haltuun
Kirjasimme toimintasuunnitelmaan keskeiset painopisteet vuoden 2006 toiminnalle.
Tärkeää näin aluksi on luonnollisesti toiminnan vakiinnuttaminen
ja uusien ideoiden etsiminen mm. jäsenhankinnan kautta.
Aiomme myös osallistua kaupungin lähidemokratiatoimintaan olemalla
tiiviisti mukana mm. Keskusta-Nuottasaaren suuralueen yhteistyöryhmässä.
Tästä esimerkkinä on mukanaolo tässä lehdessä.
Yhdistys on päättänyt hakeutua kaupungin lähidemokratiayhteisöksi.
Alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyyden kehittäminen on
hienosti kirjattu painopiste. Käytännössä tämä
ilmenee yhteisenä toimintana. Olemme aloittamassa historiaprojektia,
johon toivomme kovasti ihmisiä mukaan. Järjestämme touko-kesäkuussa
kesäkarnevaalin ja syksyllä teemme yhteisen retken.
Yhdistys on myös päättänyt ottaa vastuun asukastuvan
pyörittämisestä. Ajankohta tulee olemaan todennäköisesti
vuoden vaihde. Asukastuvan toiminnasta on tähän saakka vastannut
Pohjois-Suomen ETRA ry, joka on ilmoittanut luopuvansa tuvasta viimeistään
ensi vuoden alussa. Etra on käynnistänyt toiminnan hyvin ja
saanut paljon käytännön kokemusta, jonka haluamme hyödyntää.
Yhteistyö on alkanutkin oikein hyvin ja avoimesti. Kiitos siitä
etralaisille. Tupatoiminnan vastuu siirtyy asukasyhdistykselle kaupungin
muiden asukastupien tavoin.
Tavataan asukastuvalla - ja puistoissa, kaduilla, kahviloissa, pihalla,
toreilla ja turuilla. Tulukaa mukkaan osallistummaan ja vaikuttammaan.
kiirastorstaisena aamuna
Jukka Kärkkäinen
Meriheinän puheenjohtaja.
|